Rooma, ikuinen kaupunki

Hei jälleen, pitkästä aikaa, ja pahoittelen pitkään jatkunutta hiljaiseloani! En siis suinkaan jäänyt spontaanisti asumaan Roomaan, vaikka edellisessä päivityksessäni sitä hehkutinkin, eikä minusta sen jälkeen ole kuulunut :''D minulla on ollut paljon ongelmia niin tietokoneen, nettiyhteyden, kuvien lisäämisen, kuin vapaa-ajankin kanssa, ja näistä seikoista johtuen en vain yksinkertaisesti ole päässyt postailemaan. Nyt on kuitenkin vihdoin näiden Rooman kuvien aika!
Reissuhan oli siis tosiaan tuossa heinä-elokuun vaihteessa, joten hetkihän siitä tosiaan on jo vierähtänyt. Kuitenkin näin lokakuussa, kun täällä koto-Suomessa alkaa jo päivänkin puolella olla paria pakkasastetta, on oikein mukavaa muistella kesäistä matkaa Roomaan, ja sitä ihanaa lämpöä. Okei, se lämpö ei kyllä ollut kovinkaan ihanaa, sillä kaupungissa oli todella kuuma ollessamme siellä, ja uutisissakin oli juttua näistä Rooman lämpöaalloista. Ei siis ollut puhtaasti kyse ainoastaan siitä, ettemme me suomalaiset ole kovin tottuneita lämpöön, vaan kyllä nuo lämpötilat olivat tosiaan normaalia korkeammalla :'D
Paljon auringon paahteessa tuskailua ja hikoilua, johon Rooman lämpöä hohkaavat kivirakennukset ja -kadut eivät erityisemmin auttaneet, upeita, vuosituhansia vanhoja rakennuksia, todella hyvää ruokaa, hauskoja paikallisia, ja paljon kävelyä. Siitä oli tiivistettynä meidän Rooman reissumme tehty.

Colosseum oli todella upea ilmestys osittain sortuneine rakenteineen ja vuosituhansien kuluttamine jälkineen.

Myös tämä Mussolinin itsellensä rakennuttama monumentti oli vaikuttava näky suuressa koossaan, vaikkei mikään erityinen historiallinen nähtävyys olekaan. 

Tämä San Clementen kirkko oli todella kaunis sisältä, ja takapihalla taas näkyi tuhat vuotta vanhempaa arkkitehtuuria. Kirkkoa on siis rakennettu ja laajennettu yli tuhannen vuoden ajan, ja minusta oli todella mielenkiintoista nähdä tuo ajan kulku. Ikävä kyllä kuvaaminen oli kiellettyä, joten kuvat kirkosta jäivät tähän yhteen salakuvaan, jonka kännykälläni napsaisin.

Kaikin puolin reissu oli todella ihana ja hauska (vaikka tietty, koska olin siskoni kanssa lähtenyt, meille tuli tyypilliseen tapaamme myös joitakin erimielisyyksiä), ja minulle jäi positiiviset kokemukset Roomasta ja italialaisista. Neljä päivää oli mielestäni aika sopiva aika, tosin myös melko paljon jäi meiltä näkemättä, esimerkiksi Vatikaani. Paljon siis ehti nähdä ja kokea, mutta enemmänkin nähtävää olisi ollut, joten jos todella haluaa nähdä Roomaa, itse suosittelisin sinne lähtemään vähintään viikoksi. Niin paljon on historiaa ympärillä, ja samalla kuitenkin paljon uutta ja modernia, sekä tietty niin paljon hyviä ravintoloita, joista saa herkullista ruokaa, jota kaikkea pitää saada maistettua (se pasta, ah!). Rooma on kaupunki, jossa historia herää eloon ja yli 2000 vuotta vanhat rakennukset ja tavat kuuluvat edelleen nykypäivään. Tahtoisin itsekin joskus matkustaa vielä uudelleen Roomaan - tosin ensi kerralla menen kyllä jonakin muuna vuodenaikana, kuin keskellä kuuminta kesää, ja samaa voin suositella kaikille muillekin Roomaan aikoville!