Pariisin kevät

Pääsin pääsiäisenä -24 reissaamaan pitkästä aikaa. Oikeastaan ensimmäistä kertaa kevään 2020 jälkeen (kun mukaan ei lasketa visiittejä Tukholmaan ystävääni tapaamaan). Pohdin, mikä olisi kiva kohde, kun vihdoin viimein pääsee taas käymään jossakin. Päätin suunnata Pariisiin, koska se on ollut yksi suurimmista haaveistani aina. Jostain syystä olen vaan "säästellyt" sitä matkakohteena johonkin hamaan tulevaisuuteen, kun minulla on mukamas paljon aikaa ja rahaa, ja ties mitä. Nyt tajusin vihdoinkin sen, että ei sitä täydellistä hetkeä koskaan tule - jos jostakin haaveilee, se pitää toteuttaa nyt, eikä sitten joskus. Ja ainahan sinne voisi mennä vielä uudestaan, mikäli tuntuu että reissu jäi vajaaksi!

Niinpä lähdin siskoni kanssa kolmen päivän ja yön mittaiselle Pariisinreissulle. Ja kyllä - aion vielä joskus palata tuohon ihastuttavaan kaupunkiin.

Pariisi oli juuri sellainen kuin kuvittelinkin. Suurkaupunki, jossa yhdistyvät historia ja perinteiden kunnioitus nykypäivään. Paljon kivijalkakauppoja, pienistä kukka- ja korukaupoista tyyriisiin luksusmuotiliikkeisiin, joiden näyteikkunassa ja hyllyillä oli esillä tyylikkäästi vain muutamat kengät ja laukut. Konditorioita (pâtisserie), joissa oli toinen toistaan herkullisemman näköisiä leivonnaisia ja macaronseja. Kahviloita ja ravintoloita joka kadunkulmalla, joista sai taivaallisen hyvää ruokaa.

Sekä tietysti ne nähtävyydet. Eiffel-torni on kenties maailman tunnetuin nähtävyys, ja siitä on muodostunut Pariisin symboli, vaikka pariisilaiset itse sitä alun alkaen inhosivatkin.

Kiersimme niin Eiffel-tornin, Hôtel des Invalidesin, Notre-Damen kuin Riemukaarenkin, ja kävelimme Champs-Élyséetä aina Concorden aukiolle asti. Siitä etenimme Tuileriesin puistoon lounastamaan, jossa oli muuten reissun ainoa surkea ruoka. Plussana vielä lintu kakkasi siskoni päähän. 

Venekilpa Luxembourgin puistossa.

Pariisia Montparnassen pilvenpiirtäjän ylimmästä, eli  56. kerroksesta nähtynä (korkeus 210 m). Hyvin erottuvat Eiffel-torni sekä Hôtel Invalides. Huipulta erotti myös mm. Sacre Coeurin Montmartren ylimmällä kukkulalla.

Oikealla näkyy saapuva saderintama pilvenpiirtäjästä katsottuna.

Ihastelimme Pariisia 360 asteen näköalalla Montparnassen pilvenpiirtäjän näköalatasanteelta, ja istuskelimme Luxembourgin puistossa livemusiikkia kuunnellen. Matkustimme metrolla Montmartreehen ja kapusimme valtavan määrän rappusia ensin metroasemalla, ja sitten vielä kukkulan laelle asti, Sacré-Coeurille. Kiersimme ihanan Montmartren katuja ja kuvittelimme mielessämme kaikkia niitä taiteilijoita ja eksentrikkoja, jotka aikanaan asustelivat siellä. Vielä tänäkin päivänä Montmartre viehättää taiteilijoita, ja satuinpa itsekin näkemään pienen ateljeen, jossa maalari taulukasojen keskellä työsti parhaillaan uutta taideteosta. Tulimme mäkeä alas aina Clichyn aikuisviihde-bulevardille ja Moulin Rougelle asti (sivuhuomautuksena - meidän reissustamme ei ollut kulunut kuin muutama päivä, kun Moulin Rougen kuulun tuulimyllyn lavat tipahtivat alas kadulle! Ehdimme siis juuri ja juuri nähdä myllyn vielä kunnossa).

Le mur de je t'aime

Sacre coeur, Pyhä sydän

Pieni ateljee, jossa maalari taulukasojen keskellä parhaillaan työsti uutta taideteostaan.

Minut valtasi lähes unenomainen tunne nähdessäni Eiffel-tornin. Samoin Notre-Damen luona. Siinä se nyt oli, oikeasti. Historiallinen monumentti, jonka olen nähnyt lukuisia kertoja elokuvissa ja sarjoissa, josta on tehty lauluja ja maalattu tauluja, johon yhdistyy lukuisia tarinoita. Siinä se nyt oli, silmieni edessä, ihan oikeasti. Huikea fiilis.

Sieltä se kurkistelee! :')

Kävimme Louvren ja Orsayn museoidenkin luona pyörähtämässä, naiivisti kuvitellen, että pääsisimme kiertämään ne. Juu ei - pääsiäisenä oli hiukan muitakin liikkeellä, ja esim. Louvreen yli 5 h jono! Museot jäivät siis ensi kertaa odottamaan.

Yllätyksekseni myös kierrokset Pariisin katakombeissa oli varattu täyteen. En arvannut, että sinnekin on niin kova tunku, että liput pitäisi ostaa etukäteen! Mutta jäipähän tosiaan ensi kerralle sitten vielä paljon mielenkiintoista nähtävää :)

Vasemmalla ihana pieni korukauppa Pont Neufin sillan kupeessa, josta ostin itselleni kauniit korvikset.

Hotellimme sijaitsi erittäin hyvällä paikalla, vajaan kilometrin etäisyydellä Eiffelistä ja Invalidesista. Pont de l'Alman metroasema oli ihan vieressä, ja metrolla pääsimmekin kätevästi kulkemaan paikasta toiseen. Toki kävelimmekin paljon, n. 10-20 km joka päivä. Koska aikamme oli kuitenkin hyvin rajallinen, metrolla kruisailu jeesasi meitä kivasti, ja ehdimme näkemään enemmän. Pariisin metro tulikin tässä lyhyessä ajassa meille ihan tutuksi. Yllättävän kiva ja helppokäyttöinen, vaikka metrolinjoja on kymmeniä, ja ne kulkevat ristiin rastiin samojen asemien kautta. Pitää vain katsoa metrokartoista huolella, miltä laiturilta lähtee mihinkin suuntaan kulkeva juna. Google maps myös neuvoo todella hyvin julkisten käyttämisessä.

Kun me puhuimme englantia, meille vastattiin monesti ranskaksi (ah, ranskalaiset ♥), jonka jo etukäteen tiesin - ranskalaiset kun eivät kovin hyvin englantia osaa. Osin kyse on myös asenteesta, johtuen kenties Englannin ja Ranskan pitkästä sotaisasta historiasta. Monesti myös julkisten paikkojen ja metroasemien opaskyltit, infot, ja esim. ravintoloiden ruokalistat olivat vain ranskaksi. Minun alkeellisista ranskankielentaidoistani oli siis yllättävän paljon hyötyä jo vain muutaman päivän mittaisella reissullakin.

Ranskalaisia herkkuja - etanoita, ankkaa, tuoretta patonkia ja punaviiniä... Herahtaa vesi kielelle vieläkin!

Erittäin hyvää vietnamilaista, ja aivan hotellimme vieressä! Mutta kuten näkyy, emme olleet ainoita, jotka pitivät paikasta :'D piskuinen ravintola olikin oikeastaan koko ajan täynnä.

Hämmentäviä Suomi-viittauksia - lemmikkitarvikekauppa nimeltä Koira Montmartressa

Sää oli kylmä, kylmempi kuin Suomessa tuolloin (tottakai Suomeen osui joku lyhyt auringonpaisteen jakso juuri silloin, kun me olimme pois - palattuamme iskikin heti takatalvi :D). Ensimmäisenä kahtena päivänä satoi ja tuuli. Kolmantena päivänä saimme nauttia hiukan auringostakin, joskaan lämpötila ei vieläkään paljoa yli 10 asteen kohonnut. Mutta mitäpä tuosta - pieni sade ei matkaamme haitannut. Saimmepahan ostaa kadunvarsikioskista itsellemme upeat Pariisi-sadeviitat! Tämä kylmässä ja märässä värjöttely tosin ei ainakaan varsinaisesti edesauttanut flunssani paranemista, jollaisen harmillisesti olin ehtinyt napata juuri ennen reissua, tottakai... Mutta eipä tauti enää onneksi pahempaan suuntaankaan mennyt.

En yhtään ihmettele, miksi tätini ja mummoni ovat rakastuneet Pariisiin. Tätini aikanaan asuikin kaupungissa tovin, ja on sen jälkeen palannut Pariisiin yhä uudelleen ja uudelleen - lähes joka vuosi oikeastaan. Itseänikin puraisi pieni Pariisikärpänen, enkä kokenut vielä saaneeni kaupungista "kaikkea". Enkä tiedä, voiko Pariisista koskaan oikeastaan saadakaan. Tulen siis varmasti vielä matkustamaan sinne uudelleen. 

Merçi beaucoup Paris, à bientôt !

Mitä tehdä Fuengirolassa nolla-/pikkubudjetilla?

Minulla ei ollut suuria odotuksia Fuengirolasta, kun suuntasin tapaamaan viime syksynä sinne muuttanutta ystävääni Jenniä helmikuussa. En erityisemmin pidä suomalaisten suosimista turistikohteista, kuten Kanariansaaret ja Espanjan Aurinkorannikko, jossa "Fuge"kin sijaitsee. Jollei Jenni olisi ollut Fuengirolassa, en varmaankaan koskaan olisi edes matkustanut sinne. Espanjaan kyllä, mutta en tähän kaupunkiin.

Kenties juuri siksi paikka tekikin minuun yllättäen hyvin positiivisen vaikutuksen - odotukseni olivat kovin matalalla ja menin paikalle lähinnä vain katsomaan ystävääni. Toki suomea kuuli jatkuvasti ympärillään, oli Tauskibaari ja muita suomibaareja, ja niin edelleen, mutta ei niin pahasti kuin pelkäsin. Kun minulla oli maahan jo kotiutunut ystävä oppaanani, pääsin kaupunkiin oikein mukavasti sisälle ja nautin neljästä päivästäni Fugessa hyvinkin paljon.

Jos on suuntaamassa Málagan alueelle Espanjaan, onnistuu budjettimatkailu helposti, ja silti saa nähdä vaikka mitä kaikkea kivaa. Meillä ei kummallakaan mennyt neljän päivän visiittini aikana juuri lainkaan rahaa - ravintoloissa syöminen on edullista, samoin julkisilla kulkeminen, ja koska majoituin Jennin luona, ei minulla mennyt yöpymiseenkään lainkaan rahaa.

Tähän postaukseen olen koonnut joitakin mahdollisia aktiviteetteja, joita kuka tahansa voi yksin, kaverin, perheen, tai kenen tahansa kanssa tehdä Fuengirolassa ja muualla lähialueilla, ja joihin ei vaadita suurta budjettia, tai välttämättä rahaa lainkaan. Paljon kaikkea muutakin ilmaista puuhaa toki seudulta löytyy - nämä ovat kuitenkin sellaisia asioita, joista itselläni on kokemusta (paitsi Toron luo emme patikoineet).

1. Visiitti Sohailin linnaan, eli Castillo de Sohailille

900-luvulla rakennettu upea kivilinnoitus lepää kukkulalla aivan Fuengirolan keskustan lähistöllä. Sen lisäksi, että itse linna on kiehtova nähtävyys, joka huokuu historiaa, onhan sen muureissa nähtävissä historian saatossa käytyjen sotien jäljet, sekä aukot, joista on tähystelty ja ammuttu merelle, avautuvat kukkulalta myös hienot maisemat. Tiirailla voi lähes 360 asteen näköalan verran niin kauas merelle kuin ympäri Fuengirolaakin. Linnan luo patikointi on helppoa, ja jopa pyörätuolillakin paikalle meno on mahdollista leveiden kulkuluiskojen ansiosta. Sisäänpääsy on ilmainen ja linna on avoinna tiistaista sunnuntaihin. Itse satuimme ystäväni Jennin kanssa paikalle juuri maanantaina, kun linnaan ei päässyt sisälle, mutta koska koko ulkopuolikin oli niin hieno, ei asia haitannut meitä lainkaan. Ja ainahan linnalle voi talsia uudelleenkin, se ei sieltä mihinkään katoa - tulen kuitenkin todennäköisesti vielä pistäytymään Jennin luona Espanjassa useinkin uudelleen.

2. Käppäilyä Paseo Maritimolla, eli Fuengirolan rantakadulla

Sohailin linnalle kannattaa mennä kävellen ja ehdottomasti Paseo Maritimoa, eli rantakatua pitkin. Kadulle paistaa aurinko käytännössä koko päivän, näkymä hiekkarannalle ja sen takana alkavalle merelle on kerrassaan ihana, ja kadun varrella on lukuisia ravintoloita, kuppiloita ja kauppoja, joissa voi pysähtyä ihmettelemässä sekä ostoksilla. Lisäksi rantahiekalle väsättyjä hauskoja ja hienoja erilaisia hiekkaveistoksia näkyy pitkin reittiä. Halutessaan voi veistoksen tekijälle heittää tippiä, sillä yleensä teosten edessä on jokin pussi tai astia kolikoita varten.

Kadun varrella on kaikenlaisia muitakin patsaita ja veistoksia, joista mielestäni hauskimmat olivat suuret sormet, jotka näyttivät työntyvän maan alta pinnalle.

3. Lauantain kirppismarkkinat Ferian alueella

Aivan Fuengirolan keskustan lähettyvillä järjestetään aina lauantaisin kirpparimarkkinat, joihin ihmiset tuovat omia aarteitaan ja rojujaan myyntiin. Tavaroita on näytteillä niin pöydillä, lakanoilla kuin autojen takakonteissakin. Aivan kaikkea mahdollista löytyy; tarjolla on tauluja, antiikkia, pelikonsoleita, leffoja, vaatteita, leluja, maljakoita, kirjoja... Perus kirpputori siis, mutta erittäin suuri sellainen. Aikaa kannattaa varata hyvin, mikäli paikalla oikeasti haluaa kunnolla katsella tavaroita ja kierrellä, sillä markkina-alue ulottuu melkoisen pitkälle matkalle. Kannattaa myös henkisesti varautua aivan jäätävään ihmisryysikseen ja pitää tavaroistaan hyvää huolta taskuvarkaiden varalta.

4. Patikointi El Torolle

Fuengirolan kukkuloilla näkyvällä paikalla seisoo parikymmentä metriä korkea mustan härän siluetti. Se näkyy näyttävästi niin junaan Málagasta päin kaupunkiin tultaessa kuin Fuengirolan kaduillakin talsiessa. Suuri härkä on alun perin The Osborne sherry Companyn mainokseksi rakennettu. Toron juurelle pääsee helposti kävellen.

5. Budjettishoppailua Miramarin Primarkissa ja kiinakaupoissa

Entäs jos mieli tekee shoppailemaan, mutta budjetti on tiukilla? Ei hätää, Irlantilaisen vaatekauppaketjun Primarkin liike löytyy myös Fuengirolasta, Miramarin kauppakeskuksesta, joka on ihan kivenheiton päässä Sohailin linnalta. Primark on tunnettu halpisvaateketju, jonka myymälät ovat yleensä suhteellisen isoja ja joista löytyy vaikka minkälaista eri tyylistä vaatetta, niin aikuisille kuin lapsillekin. Kaikenlaista sisustustavaraakin löytyy. Itse tulin ostaneeksi Miramarin Primarkista kolmet housut, yhden pitkähihaisen paidan, kolme toppia, kolmet alushousut ja kengät. Kaikki nämä kustansivat yhteensä noin 45 euroa. Mielestäni myös vaatteiden laatu on riittävän hyvä, eritoten hintaan nähden; saman tyylistä settiä kuin vaikkapa H&M:n vaatteet.

Budjettishoppaajalle löytyy myös niin kutsuttuja kiinakauppoja, jotka ovatkin aivan oma lukunsa. Mitä et kiinakaupasta löydä, sitä et tarvitse. Puljuja on ympäriinsä lukuisia, lähes joka kadunkulmassa, ja niistä löytyy yleensä kaikkea: päivittäistavaroita, kosmetiikkaa, vaatteita, lakanoita, astioita, keittiövälineitä, elektroniikkaa, toimistotarvikkeita, leluja, rihkamaa, mitä kaikkea ikinä keksiikään. Itse en kosmetiikkaa tällaisesta paikasta ostaisi, enkä elektroniikkaakaan, mutta joitain tuliaisia ja hyödykkeitä on hyvä kiinakaupoista etsiskellä. Hinnat harvemmin ovat yli parin euron. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jokaista tuotetta tuskin on testattu EU-standardien mukaan, jos lainkaan, ja tuotteiden toimivuudesta ei ole mitään takuita. Osto on omalla vastuulla. En myöskään usko kiinakauppojen harrastavan erityisen kestävää tai eettistä tavarantuotantoa, joten on hyvä harkita, tarvitseeko jotakin oikeasti, ennen kuin sen ostaa.

6. Retki Benalmádenaan

Junalippu Fuengirolasta Benalmádenaan kustantaa edestakaisin vain pari euroa aikuiselta. Jos pitää kävelystä ja haluaa reippailla, voi sinne toki kulkea myös jalan ihmetellen samalla kaupunkia, kunhan varaa vain hyvin aikaa. Matka kävellen Fugesta Benalmádenaan on noin 12 kilometriä yhteen suuntaan.
Benalmádenasta löytyy täysin ilmainen Parque de la Paloma -puisto, jossa voi ihastella monenlaisia lintuja joutsenista nokikanoihin, sekä kotieläimiä aaseista ja vuohista kaneihin ja kanoihin. Mitä erilaisimpia ja erikoisempia kasveja on myös joka puolella puistossa; bambuja, palmuja, aloe veroja, todella erikoisia kaktuksia ja vaikka mitä muita. Erikoisia veistoksia ja patsaita löytyy, mm. päät eräällä nurmikkoalueella, joihin pääsee sisälle hengailemaan. Moni lapsi leikkikin päiden sisällä ja ympärillä. Myös lasten omia erillisiä leikkipaikkoja liukumäkineen Paloma-puistosta löytyy. Puisto on kaunis, mutta suureen väkimäärään kannattaa varautua, eritoten, jos paikalle sattuu viikonloppuna.
Benalmádenasta löytyvät myös Euroopan suurin perhospuisto Mariposario de Benalmádena, johon sisäänpääsy maksaa parikymppiä, koko perheen Tivoli World, tivolin lähellä oleva Selwo Marina-delfinaario, Puerto Marinan SeaLife, ja vaikka mitä muuta. Monenlaista tekemistä ja nähtävää siis löytyy, myös pienemmälle budjetille, tai jopa ilmaiseksi, joten ei muuta kuin valitsemaan mieleisensä.

7. Mijas Pueblo

Busseja Mijakseen kulkee hyvin ja suoraan Fuengirolasta. Myös Benalmádenasta pääsee bussilla suoraan Mijakseen, ja mehän esimerkiksi yhdistimme Benalmádenan reissumme myös Mijas Pueblossa käymiseen - ensin junalla Benalmádenaan, sieltä bussilla ylös Mijakseen, ja sieltä bussilla illalla alas takaisin Fuengirolaan. Matka yhteen suuntaan ei kauaa kestänyt ja bussilippujenkin yhteishinta taisi olla nelisen euroa per nassu.
Mijaksessa voi käydä aasi- tai hevoskärryajelulla, syödä ja juoda hyvin, shoppailla pikkuputiikeissa ja pistäytyä härkätaistelumuseossa. Siellä on kuitenkin paljon myös täysin ilmaista nähtävää; Mijas on huikean kaunis kaupunki, jossa lähes kaikki talot ovat valkoisia. Sinistä tehosteväriä käytetään valkoisia seiniä vasten esimerkiksi kukkaruukuissa ja ulkokalusteissa, mikä näyttää upealta. Ennen kaikkea korkealla sijaitsevasta Mijaksesta aukeavat kuitenkin upeat näkymät koko Fuengirolaan ja muuallekin Málagan alueelle, ja maisemia pääsee helposti ihailemaan kallioille rakennetuilta kävelypoluilta. Polkuja reunustavat teräskaiteet, joten vaaraa putoamisesta kauas alas ei ole. Ympärillä on myös valkoisten talojen lisäksi vanhoja härkätaisteluareenoita, suihkulähteitä ja vanhoja kirkkoja.
Mijaksesta löytyy myös paljon keskiaikaisia torneja, joihin pääsee itsekin - jälleen täysin ilmaiseksi - kiipeämään. Tornin huipulta maisemat näkyvät vieläkin paremmin.
Erittäin kovaan tuuleen kannattaa Mijakseen tullessa varautua.

8. Osta lähikaupasta euron viinipullo ja tuoreita hedelmiä ja nauti

Espanja on tunnettu viinimaa. Ei siis mikään ihme, että viiniä myydään jokaisessa kaupassa ja kioskissa suurissa hyllyissä, ja edullisimmat pullot maksavat euron. Kyllä, siis yhden euron. Viininystäville on siis hyvät mahdollisuudet testailla erilaisia viinejä, kun pullo ei juuri mitään maksa. Kylkeen voi ja kannattaakin ostaa tuoreita, paikallisia hedelmiä, joita myös myydään lähes jokaisessa kaupassa. Ainakin mandariinien kilohinta on yleensä alle euron - itse ostin kaksi mandariinia 13 sentillä. Maku niissä oli erinomainen, raikas ja maukas. Lisäksi toisesta mandariinista tuli kaksi siementä, jotka kuljetin mukanani takaisin Suomeen ja istutin, ja toinen niistä on alkanut jo itää!